Tässä blogissa aattelin vähä näyttää millassii kuvii oon piirrelly, saanu näitä töherrelles ajatuksia viimmisen vuoden pois mielestä. Mikään ammattilainen en oo, mut omaks huviks oon aina välil jotain yrittän töhertää.
Jossain olen käyttänyt mallia ja yrittän muokata miten osaan esim. autossa ja lohikäärmeessä. Ideat on pyörin aika pitkälti lohikäärmeis, autois ja yllättävää mutta totta.. naisissa, hempeilyssä sekä omassa rauhassa mietiskellen ja haaveillen.
Supraan kehitin korisarjan raskaammalla kädellä... kelpais :)
Se mitä tässä on tullut mietittyä, pääasiassa itseä ja omia heikkouksia ja osaamisia. Tuntuu et negatiivisia löytää enemmän, toki riippuen näkökulmast:
- Ehkä suurin ongelma on se, et jos jostain välitän edes jotenkin niin tahdon auttaa miten tahansa pystyn, koen sen enemmän haitaksi kuin hyödyksi.
- Huomasin etten ole osannut nauttia hetkistä silloin kun pitäisi, jälkeenpäin muistoissa tajuaa monia hyviä hetkiä joita ei silloin osannut arvostaa tarpeeksi ja tuoda sitä julki.
- Hiljainen sekä helposti sivulle vetäytyjä ja tilanteen seuraaja. Toki välillä juttua tulee enemmän kuin pitäisi ja puhe menee samalla sönkötykseksi, jotkut ehkä ovat huomanneet jotka tuntevat hyvin.
- Luonteeltaan erakko tavallaan, omaa rauhaa tarvin sillointällöin ilman aikatauluja tai mitään kellon seurantaa... Ehkä jos oisin pystynyt nielemään ja kestämään asiaa aikanaan, olisi tilanne aivan toinen... nyt mietittynä paljon parempi. Mut jälkiviisaus on turhinta maailmas, siitä ehkä oppii välttämään virheensä tai sitten niitä toistaa sokeasti.
Kylhän täs kesänaikana pari kertaa sainki seuraa (oikeestaan pyydettiin seuraksi) ja ne muutamat päivät meni nopeest ja silloin mietti asioihin muutoksia, tosin sekava oli tilanne ja sitten selkeytyi räjähdysmäisesti asiat. Itse mietin liikaa (olen jääräpää ja en hätäile asioissa, vaikka pitäisi) ja homma kusi, tosin vaikuttaa että parempi näin...
Esim. tavallaan kaduttaa lukioon meno, toki helkutin hyviä muistoja kavereiden kanssa ja muutenkin sieltä. Lukeminen jäi kokonaan pois, kun kiinnostuin toisestasukupuolesta, mut sentää suht hyvät paperit tuli sekä tietenkin nyt insinööri. Amikseen jos oisin mennyt, niin todnäk olisin työelämässä ollut jo pitkään tienaamassa tai sitten alkoholisti ja työtön.
Ehkä suurin asia minkä koen positiivisesti on se, että koen ja osaan todella nauttia siitä että joku josta välitän niin on onnellinen jostakin asiasta. Oli se sitten hyvin mennyt koe tai muuten vaan hyvällä fiiliksellä, niin itse koen sisälläin sen. Nautin että heillä on hyvä vaikka itsellä ei aina olisikaan asiat kohdallaan.
Töitäkin näyttää enää olevan vajaa 3viikkoa, uusiin firmoihin olen jo hakenut mutta usko on heikko. Toivotaan parasta ja lototaan samalla. On se aurinko joskus paistanut risukasaan, aikaisemmin jopa reilu vuodenki putkeen... yön aika on vain nyt eikä aamun sarastusta näkyvissäkään.
