torstai 3. heinäkuuta 2014

Työnhakemisen ihanuus or not...

Tässä taas saanut selailla monia työpaikkailmoituksia, useisiin jopa lähetin oman hakemukseni. Jotenkin vain tuo mollin ja firmojen sivujen selailu alkaa masentamaan entistä enemmän, kun sieltä oikeastaan mitään löydy. Nekin muutamat harvat jotka edes vähänkin liittyvät omaan alaan, vaativat helvetinmoisia kokemuksia johtamisesta jne projektien vetämisestä. Sitten taas noihin ns perustöihin ei kelpaa kun on "liian kouluttautunut" ja ottavat mielummin heikommin kouluttautuneita (tai noin ainakin sanottiin, kun hain elektroniikan myyjäksi).

Tässä vuoden aikana mihin kaikkialle olenkaan hakenut saati muistanut pitää kirjaa, niin hakemusten lukumäärä on jo yli 40kpl joista noin puolet oli ns suoraan kelpaavaa kokemattomallekin. Nyttekin hain paikalliseen firmaan, jotka hakivat vuodeksi... Epäilen etten edes pääse haastatteluun, kun en omista trukkikorttia saati kokemusta paperitehtaasta. Taitaa kaikki työturvallisuuskortitkin jne menneet jo vanhoiksikin... työttömänä niitä vaan turha lähtä edes uusimaan.

Vaikka olen aina tavallaan vihannut ns sossupummeja niin alkaa vaikuttaa että siitä tulee omakin elämä... Hakemuksia hakemuksen perään eikä saa edes kutsua haastatteluun, turhauttaa vaan kun oikeastaan mikään muukaan asia ei tunnu saavan mistään tukea.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti